Age of Elegance - Claire Aho, Kunsthalle Helsinki April 29 - August 7, 2011 FASHION, ADS AND COVERS 1950–1967
Relishing the style of the 1950s and 60s, Kunsthalle Helsinki presents the first-ever exhibition of the fashion, advertisement and cover photographs of Claire Aho, a leading photographer of that age. Through colourful and humorous pictures, Age of Elegance recreates the atmosphere of a period when elegant couture creations were replaced by jazzy Marimekko stripes, when the supremacy of the garter belt began to crumble and the latest high-tech craze was the mechanised kitchen.
Claire Aho (b. 1925) is a pioneer of Finnish colour photography whose exhibition of photographs from Helsinki drew audiences last summer. Grandchild of the author Juhani Aho and the painter Venny Soldan-Brofeldt, Claire Aho obtained her first camera at the age of ten. She learned the basics of composition already as a child by photographing her grandmother's paintings. Aho began her professional career as a news camera operator in the famous filming office run by her father and uncle, Aho & Soldan.
Colour printing was first used in periodicals in the early 1950s. Claire Aho was put in charge of the development of colour photography at Aho & Soldan. She photographed for several magazines, including Eeva, Sorja, Viikkosanomat and Hopeapeili. The young Finnish celebrities Lenita Airisto and Pirkko Mannola first appeared on magazine covers in photographs taken by Aho. She had a knack for capturing the natural sensitivity of her subjects.
Claire Aho photographed a lot of fashion for magazines and advertisements; this was the heyday of the Finnish textile industry. Aho's customers included Suomen Trikoo and Figura, for whom she shot an impressive series on the manufacture of Figura bras, corsets and girdles. In lingerie ads, the models’ faces were modestly concealed. The exhibition also includes a look behind the scenes at shooting sessions, where models sweated under the glare of studio lamps and illusions were created with the aid of bedsheets, boxes and wire.
Tyylin aika - Claire Aho, Taidehalli 29.4. - 7.8.2011
MUOTIA, MAINOKSIA JA KANSIKUVIA 1950–1967
Helsingin Taidehallissa herkutellaan 1950- ja 60-lukujen tyylillä. Aikakauden keskeisen valokuvaajan Claire Ahon muoti-, mainos- ja kansikuvat on ensimmäistä kertaa koottu näyttelyksi. Ahon värikylläiset ja humoristiset valokuvat välittävät tunnelmia aikakaudesta, jonka kuluessa salonkimuodin elegantit luomukset vaihtuivat reippaiksi mariraidoiksi, sukkanauhaliivien ylivalta alkoi murtua ja koneistettu keittiö teki tuloaan.
Helsinki-kuviensa näyttelyllä viime kesänä ihastuttanut Claire Aho (s. 1925) on suomalaisen värivalokuvauksen uranuurtajia. Juhani Ahon ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin lapsenlapsi sai ensimmäisen kameransa 10-vuotiaana. Hän oppi jo lapsena kuvasommittelun perusteet valokuvatessaan isoäitinsä maalauksia. Aho aloitti ammattiuransa uutisfilmien kuvaajana isänsä ja setänsä maineikkaassa Aho & Soldan -filmaustoimistossa.
Väri tuli aikakauslehtiin1950-luvun alussa. Aho & Soldanilla Claire Aho sai tehtäväkseen värivalokuvauksen kehittämisen. Aho valokuvasi mm. Eevaan, Sorjaan, Viikkosanomiin ja Hopeapeiliin. Nuoret Lenita Airisto ja Pirkko Mannola nähtiin ensi kertaa aikakauslehtien kansissa Claire Ahon kuvaamana. Aholla oli taito tavoittaa malliensa luonnollisuus ja herkkyys.
Claire Aho kuvasi paljon muotia lehtiin ja mainoksiin, olihan suomalainen vaatetusteollisuus tuolloin voimissaan. Ahon asiakkaita olivat mm. Suomen Trikoo ja Figura, jolle hän teki näyttävän kuvasarjan Figura-liivien valmistuksesta. Alusvaatemallien kasvot jätettiin vielä häveliäästi piiloon. Näyttelyssä päästään kurkistamaan myös studion kulissien taakse kuvaustilanteisiin, joissa mallit hikoilivat studiolamppujen paahteessa ja lakana-, laatikko- ja siimaviritelmillä rakennettiin illuusioita.
Model Lenita Airisto in front of her image taken by Claire in the 1950s. Photo: Jonatan Rieder Lundqvist
Kuva: Jonatan Rieder Lundqvist
Kuva: Jonatan Rieder Lundqvist
Kuva: Jonatan Rieder Lundqvist
Kuva: Jonatan Rieder Lundqvist
Kuva: Jonatan Rieder Lundqvist
Kuva: Jonatan Rieder Lundqvist
Kuva: Jonatan Rieder Lundqvist
Excerpts from the Press Release 28 April 2011
AGE OF ELEGANCE – Claire Aho Fashion, Advertisements and Magazine Covers 1950–67 KUNSTHALLE HELSINKI 29 APRIL – 7 AUGUST 2011
RELISHING THE STYLE OF THE 1950S AND 60S, KUNSTHALLE HELSINKI PRESENTS THE FIRST-EVER EXHIBITION OF THE FASHION, ADVERTISEMENT AND COVER PHOTOGRAPHS OF CLAIRE AHO, A LEADING PHOTOGRAPHER OF THAT AGE. THROUGH COLOURFUL AND HUMOROUS PICTURES, AGE OF ELEGANCE RECREATES THE ATMOSPHERE OF A PERIOD WHEN ELEGANT COUTURE CREATIONS WERE REPLACED BY JAZZY MARIMEKKO STRIPES, WHEN THE SUPREMACY OF THE GARTER BELT BEGAN TO CRUMBLE AND THE LATEST HIGH-TECH CRAZE WAS THE MECHANISED KITCHEN.
Claire Aho (b. 1925) is a pioneer of Finnish colour photography whose exhibition of photographs from Helsinki drew audiences last summer. Grandchild of the author Juhani Aho and the painter Venny Soldan-Brofeldt, Claire Aho obtained her first camera at the age of ten. She learned the basics of composition already as a child by photographing her grandmother’s paintings. Aho began her professional career as a news camera operator in the famous filming office run by her father and uncle, Aho & Soldan.
Colour printing was first used in periodicals in the early 1950s. Claire Aho was put in charge of the development of colour photography at Aho & Soldan. She photographed for several magazines, including Eeva, Sorja, Viikkosanomat and Hopeapeili. The young Finnish celebrities Lenita Airisto and Pirkko Mannola first appeared on magazine covers in photographs taken by Aho. She had a knack for capturing the natural sensitivity of her subjects.
Claire Aho photographed a lot of fashion for magazines and advertisements; this was the heyday of the Finnish textile industry. Aho’s customers included Suomen Trikoo and Figura, for whom she shot an impressive series on the manufacture of Figura bras, corsets and girdles. In lingerie ads, the models’ faces were modestly concealed. The exhibition also includes a look behind the scenes at shooting sessions, where models sweated under the glare of studio lamps and illusions were created with the aid of bedsheets, boxes and wire.
Age of Elegance was compiled from photographs in Claire Aho’s extensive archives by Merja Salo, Professor at the Department of Media of the Aalto University School of Art and Design, working with Taru Tappola, Deputy Director of the Kunsthalle, and J Brofeldt, the artist’s son. The exhibition’s architecture and visual identity were designed by Klaus Aalto and Jaakko Pesonen. The faded original photographs were restored to their original splendour at Otavamedia under the direction of Jarmo Wright.
The main sponsors of the exhibition are Anna, Kotiliesi and Suomen Kuvalehti magazines. The exhibition has also received funding from the Arts Council of Finland and the Patricia Seppälä FoundatIon.
"1950-luvun alussa ei Suomessa ollut mallitoimistoja. Mallit ottivat itse yhteyttä valokuvaajin", kertoo Claire Aho. Hänen valokuvissaan näkyy naiskuvan ja sommittelun muutos 1950-luvun hillitystä sovinnaisuudesta kohti välittömyyttä ja luonnollisutta ihannoivaa 1960-lukua. Vallitseviin naisihanteisiin vaikuttivat ulkomaiset tyyli-ikonit: 1950-luvulla viileä Grace Kelly ja gasellimainen Audrey Hepburn, 1960-luvulla Marimekon mekoissakin nähty Jacqueline Kennedy ja sensuelli Brigitte Bardot.
Claire Ahon suosikkimalli Carita Järvinen (s. 1942) oli luonnollisen kau-neuden ikoni. Hän aloitti uransa Claire Ahon kuvaamissa Fazerin mainoksissa. Järvinen teki 1960- ja 70-luvuilla merkittävän kansainvälisen mallinuran ja nousi suureksi nimeksi erityisesti Pariisissa. Hän esiintyi myös legendaarisen Hammer- elokuvastudion filmissä The Viking Queen vuonna 1967. Järvistä kosiskeltiin Bond-tytöksikin, mutta hän kertoo, etteivät "typykkäroolit" kiinnostaneet.
Irja (Iria) Leino, kuvataiteilija ja pariisilaistunut huippumalli työskenteli muun muassa Jaques Heimin muotitalossa ja valokuvamallina Pierre Balmaininille ja Karl Lagerfeldille. Leino muutti 1960-luvun puolivälissä New Yorkiin, jossa jatkoi taidemaalarin uraansa.
Claire Aho kuvasi Liana Kaarina Ohayonin (s. 1937, os. Leskinen) modernina, autoilevana naisena. Etunimellään tunnettu näyttelijä ja laulaja oli aikansa kohukaunotar. Hän näytteli 1960-luvulla Suomi-Filmin elokuvissa ja tuli tunnetuksi vampinrooleistaan.
GLAMOUR KANSIKUVISSA
Sotienjälkeisen henkisen ja taloudellisen ahdingon hellittäessä tavoiteltiin ylellisyyden tuntua. Ajan keskeinen muotivaikuttaja oli Christian Dior ja hänen vuonna 1947 kehittämänsä New Look, joka korosti naisellisia linjoja, ampiaisvyötäröä, pyöreää hartialinjaa ja kankaan runsautta leveissä, alushamein topatuissa hameissa. Hienon naisen tyyliin kuuluivat hansikkaat ja hattu. Aikuisen naisen asuna suosittu oli myös kapeampi kynähame.
Mej-Ling Axberg (s. 1934) sijoittui vuoden 1952 Miss Suomi -kilpailuissa kolmanneksi ja sai "elokuvatytön" tittelin. Hän näytteli myöhemmin Suomi-filmeissä ja tuli tunnetuksi myös Fazerin makeisten mainoskasvona.
Suomalaissyntyinen tanssija ja näyttelijä Taina Elg (s. 1930) loi Hollywood-uran ja esiintyi Broadwaylla. Elg palkittiin Golden Globella parhaana musikaalinäyttelijänä roolistaan George Cukorin ohjaamassa elokuvassa Les Girls (1957, suom. Tytöt), jossa hänen vastanäyttelijänään oli Gene Kelly.
Sodanjälkeinen materiaalipula hellitti 1950-luvun alussa, ja suomalainen kangas- ja vaatetusteollisuus kasvoi vauhdilla. Painokangaskuosien mallit oli aiemmin ostettu ulkomailta, mutta nyt palkattiin taiteellisen koulutuksen saaneita kotimaisia suunnittelijoita. Valtio edisti designvaatteiden vientiä 1960-luvulta lähtien.
Puuvillatehtaitten Myyntikonttori PMK (1932–1975) oli viiden suuren puuvillatehtaan perustama myyntiorganisaatio. Se siirtyi 1960-luvun alussa mainosmateriaalissaan piirroskuvituksesta valokuvakuvitukseen. Siirtymään panostettiin mm. 40-sivuisella Puuvillarapsodia-julkaisulla (1960). Kirjasen taittoi Timo Sarpaneva, esiteltävät kankaat laskosti puvuiksi Anneli Qveflander ja valokuvauksesta vastasi Claire Aho.
Myös Fazer hyödynsi jatkuvasti Aho & Soldanin ammattitaitoa ja värivalokuvan mahdollisuuksia mainonnassaan. Makeisilla oli suuri kysyntä, mutta 1950-luvulla tehtiin edelleen suuri osa makeisista kotikonstein: tehtiin nekkuja, haettiin apteekista salmiakkijauhoa…
Claire Aho oli kekseliäs sommittelija. Vaivaa tai nailonlankaa ei säästelty, kun Fazerin sekalaiset tuli saada kuvassa ryöpsähtämään karkkisateena alas.
Lasten aarteita olivat myös kauniit, kiiltävät karamellien käärepaperit, joista saattoi askarrella koristeita tai vaikka kirjanmerkin.
Fazerin Sininen tuli markkinoille jo vuonna 1922. Se on Suomen tunnetuin suklaa ja tavaramerkki väriään myöten. Fazerin suklaata on tehty tunnetuksi niin kuvan kuin musiikinkin keinoin, ja mainoskasvoina on mielellään nähty aikakauden julkisuuden henkilöitä. Kuvassa Claire Ahon luottomalli Carita Järvinen (s. 1942).
JULKKISUNELMIA
1950-luvulla tanssilavat ja suomifilmi kukoistivat. Iskelmämusiikki ampaisi ennennäkemättömään nousuun, ja kauneuskuningattaret olivat koko kansan yhteinen ylpeydenaihe. 1960-luvulla iskelmätähdistä alettiin muokata aiempaa tietoisemmin nuorison idoleita. Näyttelijät, mallit, missit ja musiikkimaailman tähdet olivat suosittuja kansikuvien ja kuvareportaasien aiheita ja usein Claire Ahon kameran tähtäimessä.
(s. 1933), Suomen Neito vuodelta 1953 ja sittemmin myös näyttelijä ja toimittaja, mainosti Sweetheart-shampoota. Sopanen oli Yleisradion ensimmäisiä tv-kuuluttajia.
(s. 1937) kruunattiin Suomen Neidoksi 17-vuotiaana vuonna 1954. Hän esiintyi ensimmäisessä kansikuvassaan Me Naiset -lehdessä Claire Ahon kuvaamana. Hän oli ensimmäisiä tv-kuuluttajia vuonna 1955 aloittaneessa Tesvisiossa, sittemmin yrittäjä ja diplomiekonomi.
Muusikot Lasse Mårtenson (s. 1934) ja Siw Malmkvist (s. 1936) olivat aviopari vuosina 1963–1968. Claire Aho teki kuvareportaasin muusikkoparista näiden 60-lukulaiseen henkeen sisustetussa kodissa.
Siskosten Anna (s. 1946) ja Anneli (s. 1943) Koiviston muodostaman laulu- ja tanssiduo Koivistolaisten ura alkoi 1960-luvun loppupuolella ja huipentui Suomen edustajana vuoden 1971 Euroviisuissa.
”Sinikka on Metro-tyttö” – Seura-lehden kansikuva vuodelta 1957. Lauluyhtye Metro-tytöt oli tyypillinen 1950-luvun ilmiö, jonka soundin Peter von Bagh on luonnehtinut kertovan ”aivan kaiken vielä maaseutupohjaisesta yhteiskunnasta jonka vaikea luopumisen aika on jo aavisteltavissa”.
Sähkökäyttöiset jääkaapit yleistyivät 1950-luvulla, mutta ne olivat vielä kallis hankinta. Jääkaappi oli kodin ylpeys ja korkean elintason merkki. Se löi itsensä läpi seuraavalla vuosikymmenellä, mutta kuului kodin vakiovarustukseen vasta 1970-luvun alkupuolelta.
Radio säilytti keskeisen asemansa kodeissa koko 1950-luvun. Ohjelmapolitiikka oli vielä konservatiivista ja lähetyksissä oli pitkiä mittaustaukoja. Kevyen äänilevymusiikin soittaminen alkoi Yleisradiossa vuonna 1963.
Ensimmäiset TV-lähetykset alkoivat teekkarien Tesvisiossa vuonna 1955. Yleisradion TV-ohjelmatoiminta alkoi vuonna 1958, jolloin TV:n katselusta tuli luvanvaraista. 1960-luvulla myös Claire Aho kuvasi Tesvisiolle. Kymmenen vuoden kuluessa tv-lupien määrä kasvoi muutamasta tuhannesta miljoonaan. TV koettiin joskus uhkana ja häiriötekijänä, mutta mainoskuvassa television katselu näytetään koko perheen yhteisenä laatuaikana.
Kevyt, mukana kulkeva ja vähän tilaa vievä kirjoituskone oli 1950-lukulainen innovaatio. Matkakirjoituskoneen keveyttä mainostaa Leni Katajakoski (s. 1935), näyttelijä ja vuoden 1954 Miss Suomi -kilpailun perintöprinsessa tittelillä "Elokuvatyttö".
Vakuutusyhtiö Pohjolan eläkevakuutusmainokseen on koottu suomalaisen yhteiskunnan koko kirjo. Mainos liittyi vuoden 1961 eläkeuudistukseen, jonka voidaan katsoa muodostaneen nykyisen eläkejärjestelmän pohjan.
Veikkauksen tarina alkoi vuonna 1940 syntyneestä urheiluveikkauksesta, Vakioveikkauksesta (vuoteen 1951 Voittajaveikkaus). Sen ensimmäisen rivin täytti Paavo Nurmi. Naiskauneus edisti vakioveikkauksen mainontaa jo kauan ennen vuonna 1971 aloittaneita lottotyttöjä.
Hartwallin Jaffa tuli markkinoille vuonna 1949. Sen mainonnassa ymmärrettiin hyödyntää nuorisokulttuurin nousua 1950-luvulla: Italiasta filmitähtien siivittämä Vespa-innostus levisi myös Suomeen. Pärinäpojat ja surinasussut olivat uusi kuluttajaryhmä.
Helsinkiläinen Vaaksa Oy alkoi ensimmäisenä Suomessa valmistaa amerikkalaisen esikuvan mukaisia farkkuja, ”dongareita”. Miesten malli olivat Väiskit, naisten Can-Can ja Go-Go. Kotona housut vielä kavennettiin lopullisen istuvuuden saavuttamiseksi.
Pohjoismainen passivapaus astui voimaan 1952, mutta matkailu oli vielä harvojen herkkua. Mielikuvat avartuvasta maailmasta ja lisääntyvästä liikkumavapaudesta houkuttelivat ja kertoivat aikakauden optimistisesta, tulevaisuuteen uskovasta ilmapiiristä.
Suomalaiset olivat lukijakansaa. Aikakauslehdet saivat suuren levikin suhteessa väkilukuun. Sanoma Osakeyhtiö aloitti aikakauslehtikustantamisen vuonna 1944 ja laajensi sitä 1950-luvulla. Erilaisille lukijaryhmälle pyrittiin tarjoamaan oma lehtensä. Koska Claire Ahon tiedettiin tulevan toimeen mitä erilaisimpien mallien kanssa, oli hän luonteva valinta tämänkin kuvasarjan kuvaajaksi.
Amerikkalainen Mort Walkerin luoma sotamies Masi (Beetle Bailey) aloitti seikkailunsa 1950-luvulla ensin sanomalehdissä. Värillistä Masi-sarjakuvalehteä julkaistiin vuodesta 1958.
Uutiskuvalehti Viikko-Sanomat "Vekkis" ilmestyi vuosina 1922–1975. Se panosti 1950-luvulla kuviin esikuvansa Life-lehden mukaan.
FIGURA - KUVAKERTOMUS LIIVEISTÄ
Suosittujen Figura-alusasujen valmistus aloitettiin vuonna 1951. Claire Aho kuvasi valmistaja Lyhy Oy:lle kuvakertomuksen, ”rainan”, mainostoimisto Oy SEK Ab:n suunnitelman pohjalta. Kuvat lavasti Anneli Qveflander (s. 1929), taiteilija ja graafikko, joka loi merkittävän uran teatteri- ja oopperalavastajana sekä pukusuunnittelijana. Esillä on osa laajemmasta kuvasarjasta.
Alusasujen ompelijattaret Turun tehtaalla kuvattiin työvaatteiden sijasta pyhäpukineissaan. Kaikki työvaiheet tehtiin käsityönä. Mielikuva kansainvälisyydestä on luotu pienin keinoin: nainen keskittyy puheluun taustallaan lentokoneiden pienoismallit.
1950-luvun kainossa hengessä alusvaatemalli oli anonyymi – kasvot rajattiin pois, käännettiin tai verhottiin. Eri aikakausien liivimuoti rinnastetaan nykyliivien joustavuuteen ja mukavuuteen.
Figura-liiveillä luvattiin ”edustavampi rintalinja” ja ”ranskalaista solakkuutta” sekä nuortumista: ”Figura – olkaa jo tänään nuorekkaampi kuin eilen”.
Claire Aho kuvasi tuotemainoksia useille yrityksille. Hän sommitteli tuotteet usein lähes abstrakteiksi, surrealismiinkin vivahtaviksi asetelmiksi. Raita oli toistuva aihe.
Jäätelö sai suuren suosion Suomessa jo 1900-luvun ensi vuosikymmeninä – se oli herkuksi suhteellisen edullista. Suomen ensimmäinen jäätelöbaari avattiin Lasipalatsissa 1936: ”… se oli aina täynnä väkeä. Minä otin seinillä olevat kuvat jäätelöannoksista”, muistaa Claire Aho. 1950-luvulla käynti Valion jäätelöbaarissa kuului lasten merkkitapahtumiin. Hienon koti-illallisen jälkiruoaksi kävi hyvin jäätelökakku.
Aitoa kahvia – ei korviketta eikä valtion verokahvia ”kortilla”. Suomalaisten suosikkinautintoaine kahvi vapautui säännöstelystä vuonna 1954. Kahvimerkkien määrä kasvoi, ja niitä mainostettiin ahkerasti. Rengas oli yksi Osuusliike Ahjon 1950-luvun kahveista.
Vuonna 1950 Paulig esitteli Paula-tytön, hyvän kahvin lähettilään. Yritystä henkilöivä PR-hahmo oli amerikkalaisen mallin mukainen. Sääksmäen kansallispukuun pukeutuneesta Paulasta kuparikannuineen kehittyi suomalaisen merkkitavaramainonnan tunnetuimpia hahmoja. Kuvassa Paula numero kaksi, Eila Sandell, joka toimi tehtävässä vuosina 1958–1962. Hänen aikanaan finalistit esiteltiin televisiossa, ja kansa sai äänestää voittajan.
Hyvinvoinnin lisääntyminen näkyi 1950-luvun Suomessa myös virvoitusjuomien myynnin kasvuna. Hartwallin Jaffa tuli markkinoille vuonna 1949. Lahtelainen Oy Mallasjuoma Ab valmisti virvoitusjuomia ja mietoja oluita. Sen erikoisolut tuotiin markkinoille vuonna 1935. Veroluokka 1:n mieto olut tunnettiin ”pilsnerinä” ja sitä myytiin kaupoissa – sen mainostaminen oli myös sallittua.
Claire Aho osasi käsitellä lapsia kuvauksissa: ”Minulla on aina ollut tapana lapsia kuvatessani ensin kertoa heille satuja. Tämä on hirveän tärkeää ennen kuvausten alkamista. Lapset rauhoittuvat, he kuuntelevat ja katselevat kummissaan tuota kameran kanssa seisovaa tätiä, he ihmettelevät aluksi, että mitähän sillä mahtaa olla kerrottavaa. He rauhoittuvat ja tottelevat kuvaajan toivomuksia kuin pienet enkelit. Näin ainakin oli ennen vanhaan, toivottavasti on edelleenkin.”
Penisilliini, ensimmäinen antibioottivalmiste, mullisti toisen maailmansodan jälkeisen mikrobisairauksien hoidon. Kuva kertoo penisilliinin asemasta lukuisten sairauksien ihmelääkkeenä.
VALOKUVAAJAN STUDIOSSA
Claire Aho työskenteli isänsä ja setänsä Aho & Soldan -filmistudiossa 1940-luvulta vuoteen 1961. Lakanoiden, laatikoiden ja siimaviritysten avulla hän loi studiossa illuusioita mallien hikoillessa lamppujen loisteessa.
”Työskentelin monen mainostoimiston kanssa. Asiakas oli usein mukana kuvausaiheen suunnittelussa. Minulta kysyttiin monesti mielipidettä kuvauksen suorittamisessa. Useimmiten ideani toteutettiin.”
Paulig-yhtiö aloitti siirtomaatavaroiden maahantuonnin ja kaupan Suomessa vuonna 1876. Sen artikkeleita olivat muun muassa mausteet, jauhot, portviini, konjakki ja ennen muuta kahvi. Pauligin kahvipakettien piirretty naishahmo ristittiin vuonna 1926 Paulaksi. Ensimmäinen Paula-tyttö Sinikka Kekki toimi Paulana vuosina 1950–1958. Paula-tyttö valitaan edelleen määräajaksi.
Boston-mies tauolla. Amer-Tupakka Oy ymmärsi taitavan markkinoinnin merkityksen – sen lanseeraamat Boston-savukkeet olivat aikansa markkinoiden suosituimpia. Amerikkalaishenkiset tupakkamainokset herkuttelivat mielikuvilla; Boston-mies oli tyylikäs, kansainvälinen ja voimakas. Tupakan mainostaminen kiellettiin Suomessa vuonna 1976.
Ahlströmin vaneritehtaan kalenterityttöjä. Mallina toimi muun muassa Tea Ista (s. 1932), suomalaisen teatteri-, elokuva- ja televisiomaailman kiintotähti.
